Oheinen taulukko on ladattavissa tästä linkistä. Hinnoitteluni perustuu taulukkoon syötettävien hirsikehikon perustietojen suhdelukupohjaiseen käsittelyyn. Voit laskea omilla mitoillasi, minkä hintainen kehikostasi tulisi, jos minä veistäisin ja pystyttäisin sen tuottamillesi perustuksille. Taulukon antamat hinnat ovat suuntaa-antavia, sitovan tarjouksen saat suoraan minulta. Taulukko on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja sitä saa vapaasti muunnella omiin tarkoituksiinsa.

Hinta muodostuu etupäässä raaka-aineista, työstä, rahdeista ja arvonlisäverosta. Siihen sisältyvät myös liiketoiminnan muut kulut, kuten koneiden ja rakennusten hankinta- ja käyttökulut sekä toimisto- ja markkinointikulut. Laskennan kohteena on selvästi tavanomaisen laadun ylittävä käsinveistetty hirsikehikko.

Tarjouslaskennan ohjeet

Perusperiaatteena on, että valkoiset kentät täytetään kehikon tiedoilla.

Aihiotyypin kuutiohinta määräytyy pisimmän seinän perusteella ja siihen löytyy arvo taulukon alla olevasta selitteestä. Koska pisin seinä on esimerkissä yli 6 metriä ja käytettävät mäntyhirret ovat korkeampia kuin 33cm (varvin nousu on 40cm), hinta tulee korkeimmasta luokasta.

Rahtietäisyys haetaan rakennuspaikan osoitteen ja veistämön osoitteen välillä. Tässä on syötetty etäisyydeksi Livonsaari-Vihtijärvi=195km.

Kehikko pitää hahmottaa seinälevyistä koostuvaksi rakennelmaksi, niin kuin piparkakkutalossa. Tässä esimerkissä on tasakertaan loppuva 120m^2 yksikerroksinen hirsitalo, jossa on 4 seinää. A sarakkeessa on pitemmän sivun seinät (2 kpl). B sarakkeessa on lyhyemmän sivun seinät. Jos rakennukseen sisältyisi päätykolmioita, erilaisia kannatushirsiä tai väliseiniä, niistä tehtäisiin aina seinälajeittain omat sarakkeensa. Päätykolmioihin lasketaan koko ylhäältä kiertävälle matkalle karaa. Tässä rakennuksessa päätykolmiolle tulisi siis tyypillisesti 12-15m karaa, riippuen katon kaltevuudesta. Päätykolmiot syötetään taulukkoon puolella niiden pituudesta, jolloin neliömäärä menee oikein.

Hirsikehikon kokonaiskorkeus on 2,8m, jolloin käytännössä sisätilaa jää n. 2,5m, jos eristeet ja koolaukset ”syövät” lattiasta ja katosta yhteensä 30cm.

Koska väliseinät tehdään tässä esimerkissä kevytrakenteisina pystyrungolla tai harkoista, ne eivät aiheuta tarvetta tehdä ulkoseiniin muita salvoksia kuin nurkkien vaatimat liitokset molempiin päihin. Ulkoseiniin asennetaan väliseinien kohtaan upotettavia 2,5 metriä pitkiä följareita kuusi kappaletta. (Ei ole otettu esimerkkilaskennassa huomioon.)

Karojen määrä seinämällä on sarakkeeseen syötettyjen aukkojen pielien keskiarvo sen sisältämistä seinämistä. Tässä rakennuksessa on molemmin puolin 2,1m korkea ovi. Toisella puolen on 3 kpl 1,2m korkeaa ikkunaa. ja toisella puolella on 2 kpl 1,2m korkeaa ikkunaa. Karojen määrä on siis (2,1×2+1,2x2x3+2,1×2+1,2x2x2)/2=10,2 sarakkeessa keskimäärin. Joskus aukossa ei käytetä karoja (esimerkiksi sisäseinien kulkuaukoissa tai liitososissa).

Käytetään suurinta saatavilla olevaa jättimäntyä, jolloin seinän paksuudeksi saadaan 0,3m ja keskimääräiseksi varvin nousuksi 0,4m. Rakennukseen tulee siis 2,8/0,4=7 hirsikertaa.

Kokonaiskorkeus on tässä kehikossa 2,8m, koska päätykolmioita ei ole, vaan katto toteutetaan ristikoilla. Jos rakennukseen sisältyisi esim. päätykolmiot, niiden sarakkeen kokonaiskorkeus määräytyisi ulkoseinämän ja sen päällä olevan kolmion summana.